31. maaliskuuta 2016

Edistystä ja epäilyjä

Persian Dreams -peitto on edistynyt mukavasti, vaikkei sitä täältä blogin puolelta olekaan huomannut. Paloja täytyy tehdä enää 4 kappaletta!

Samaa tahtia kun peitto on edistynyt, olen myös ruvennut epäilemään aikaansaannoksiani. Olen edennyt tämän projektin kanssa vähän omia polkujani, ja nyt se alkaa kostautua. Peiton ohjeessa esimerkiksi neuvotaan pingottamaan valmiit palaset niin, että puikot ovat työssä kiinni. Minulla ei ole riittävästi puikkoja siihen hommaan, joten olen päätellyt jokaisen palasen ja pingottanut ne sen jälkeen. Noh, tästä on seurannut pikkiriikkinen ongelma.

palaset

Palojen välillä nimittäin on todella suuria kokoeroja. Argh!! Miten näin erikokoiset kappaleet muka saisi nätisti istumaan samaan peittoon? Kinttanoita palasia on viitisen kappaletta ja jättiläispalasia suunnilleen saman verran. Loput kymmenen valmista palaa ovat kokoluokaltaan siitä välistä ja saa nähdä, millaisia vielä valmistumattomista palasista tulee.


Vähän aikaa jo mietin useamman palasen purkamista, mutta yhden puretun palan myö menisi aina suunnilleen viikon työ hukkaan. Asiaa pähkäiltyäni kokeilin purkaa yhden minipalan päättelykerroksen ja pingottaa sen uudelleen puikkojen kanssa. Näin sainkin palaseen hieman enemmän kokoa, mutta se ei siltikään vielä ole samaa kokoluokkaa suurimpien palasten kanssa. (Alapuolella olevassa kuvassa pikkupalaa ei ole vielä pingotettu uudelleen.)

palaset2

Sitten aloin hurjastelemaan. Alunperin tarkoitukseni oli ommella palaset käsin yhteen, mutta aloinkin miettiä mitä tapahtuisi, jos ohjeen mukaisesti neuloisin palaset yhteen.Jokaisen palasen reunoilla on suunnilleen saman verran silmukoita, joten ne joko istuisivat nätisti vierekkäin tai suurempi palanen menisi pienemmän vierellä täysin kurttuun.

palaset4

Lähdin purkamaan kahden jättipalasen päättelykerrosta ja neuloin ne yhteen uudelleen pingotetun minipalasen kanssa. Lopputulos yllätti minut todella positiivisesti. Saumoista tuli siistit eikä yksikään pala ole pahasti kurtussa (tosin kuin alemmassa kuvassa näyttää). Jee! Saumojen yhdistymiskohtaan jäi pieni reikä, joka on helppo ommella käsin umpeen. 
 
palaset3

Tuntuu ihan uskomattomalta, että osa peiton palasista on jo yhdessä. Tästä tosin seuraa sitten uusi ongelma: ohjeessa jokaisella palasella on oma suunniteltu paikkansa, mutta minä joudun luultavasti yhdistämään palaset palapelimäisesti sen mukaan, mitkä palaset istuvat kooltaan parhaiten yhteen. Lisäksi pikkuhiljaa täytyisi alkaa miettiä miten toteutan peiton reunukset, niitähän ei tietenkään voi tehdä ohjeen mukaan.

Ihan epätodellista - onko mun ikuisuusprojekti pikkuhiljaa valmistumassa?

21. helmikuuta 2016

Neuletarvikkeita leluosastolta

Iskin tavaratalossa kuljeskellessani silmäni leluosaston hyllyllä komeilevaan lasten palapelimattoon. Paketti oli viimeinen laatuaan ja myynnissä poistohintaan, joten ryntäsin maton luo ja nappasin sen kainaloon. Muut asiakkaat saattoivat vähän tuijottaa, mutta minä olin tyytyväinen. Ajatuksenani oli hyödyntää lelumattoa käsityötarvikkeena.

palapelimatto
 
Nimittäin pingotusalustana! Eri käsityötarvikemerkeillä on myynnissä omia versioita tällaisista koottavista pingotusalustoista, mutta tämä palapelimatto ajaa täysin saman asian. Lisäksi pingotusalustojen hinnat ovat huomattavasti tyyriimpiä kuin leluosastojen matot. Pakkauksessa on kymmenen n. 30 x 30 cm levyä, joista voi koota haluamansa muotoisen alustan. Nuppineulat uppoavat mattoon hyvin ja ne pysyvät hyvin paikoillaan. Koska alustan voi koota moneen muotoon, on sillä näppärä pingottaa esimerkiksi erikoisen muotoisia huiveja. Kannattaa siis pitää leluosastoilla silmät auki! ;)

palapelimatto2
 
Kokeilin pingottaa maton päällä Persian Dreams -peiton palasia. Ennen olen pingottanut niitä styrox-levyn päällä, mutta matto soveltui puuhaan paremmin. Styroxille sain pingottumaan vain pari palasta kerrallaan, mutta matolle sain taiteiltua seitsemän palaa yhtä aikaa. Paloista sai helpommin samankokoisia, kun niitä sai pingottumaan useamman yhtä aikaa. Styrox tahtoi myös ruveta murtuilemaan nuppineulojen jäljiltä useamman pingotuskerran jälkeen, tämän kanssa sitä ongelmaa ei ole.

Persialaispeiton palasia onkin kerääntynyt jo aikamoinen kasa, läheskään kaikista ei ole tullut postattua. Voisinkin lähiaikoina tehdä päivityspostauksen siitä, mitä peittoprojektille nykyään kuuluu. 

14. helmikuuta 2016

Viimein valmis villapaita

Viimein puikoilta tipahti vuoden ensimmäinen valmistunut neuletyö! Valmistuminen venähti helmikuun puolelle, mutta kyseessä onkin vähän isompi työ: villapaita, ja ihan minulle itselleni.

villapaita4
 
Tämä on ensimmäinen vaate, jonka olen neulonut ylhäältä alaspäin. Aloitin neuleen pääntieltä, sitten tein vartalo-osan ja hihat ja viimeiseksi neuloin pääntielle resorin. Idean paitaan nappasin Jonna Hietalan Kerällä-kirjan peruspaidan ohjeesta, jota noudatin melko suurpiirteisesti. Tästä johtuen jouduin purkamaan ja uudelleenneulomaan muutamaan otteeseen, mutta lopputulos onkin sitten juuri sopivan kokoinen ja mieluisa. Lankaa työhön kului kuusi ja puoli kerää. Alussa langan riittävyys huoletti, mutta minulle jäikin vielä puolitoista kerää ylimääräistä.

villapaita5

Paita on niin peruspertsaa kuin olla voi, mutta se juuri oli tavoitteenakin. Toivonkin että se säilyisi vaatekaapin kulmakivenä pitkään. Materiaaliksi valitsin sataprosenttisen merinovillan, joten senkin puolesta ennustaisin paidalle pitkää ikää.

villapaita

 Valkoinen peruspaita
Malli: Peruspaita jokaiselle, suunnittelija Jonna Hietala (löytyy Kerällä-kirjasta)
Ravelryssä: Peruspaita
Lanka: Hjertegarn Palino
Langan menekki: 327 grammaa.
Puikot: Knit Pro:n 6 mm ja 5 mm (resorit) pyöröt.
Fiilis: Tästä tuli hyvä.

villapaita2_ystis
 
Tämän kuvan myötä toivotan sinulle ihanaa ystävänpäivän iltaa! Oman päiväni kohokohtia ovat olleet herkkuateria miehen kanssa, pitkä puhelu ystävän kanssa ja kaupantädin ojentama vaaleanpunainen ruusu. Lisäksi pari päivää sitten postilaatikosta löytyi ystävän lähettämä käsinkirjoitettu (!!) kirje, josta olin todella otettu. Sellaisia täytyisi lähettää itsekin!

6. helmikuuta 2016

Ohje: Sisustustaulu vesiväreillä

Ihastuin kovasti Elämää Mertamajassa -blogin Jonnan piirtämiin sisustustauluihin. Helppoa, nättiä ja halpaa! Tauluista inspiroituneena päätin itsekin väkertää eläinaiheisen sisustustaulun, tällä kertaa tosin maalaten.

peura6
 
Peura-aiheisesta taulusta tuli mielestäni kiva ja taulu sopii moneen sisustukseen. Maalatessa tein samalla ohjeet taulun teosta tänne blogiin. Tekniikalla voi toteuttaa minkä tahansa vesivärikuvan, esimerkiksi kaupunkisiluetin tai vaikka muotokuvan.

Tarvitset taulun tekemistä varten
  • tulostimen ja tulostuspaperia
  • sakset
  • lyijykynän
  • vesiväripaperia
  • vesivärit
  • siveltimen ja vesikupin
  • (maalarinteippiä ja tasaisen alustan) 
 
peura1

1. Etsi netistä mieluinen eläinsiluetti ja tulosta se. Itse löysin peuran kuvan pinterestistä hakusanoilla "animal" ja "silhouette", halutessaan hakusanana voi käyttää vielä jotain tiettyä eläintä. Tarvittaessa voit muokata kuvan kontrastia suuremmaksi ennen tulostamista, jotta eläimen rajat on helpompi hahmottaa.
Eläimen kuvan voi löytää myös esimerkiksi kirjasta tai julisteesta, jäljennä tällöin eläimen kuva paperille.

peura2
 
2. Leikkaa kuva irti paperista. Yritä saada leikattua kaikki yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti. Joitakin vaativia yksityiskohtia, kuten eläimen harjaa, kannattaa kuitenkin hieman yksinkertaistaa. 
Jäljennä eläimen ääriviivat kevyesti lyijykynällä vesiväripaperille. Piirrä eläimen jalkojen alle maata, jolla se voi seisoa. Jos olet valinnut esimerkiksi liskon tai linnun, voit hahmotella kuvaan oksan, jolla eläin seisoo.
Jos vesiväripaperi ei ole lehtiössä kiinni, teippaa se tasaiselle alustalle jokaisesta reunasta maalarinteipillä.

peura3
 
3. Kastele vesiväripaperi ääriviivojen ulkopuolelta siveltimen avulla.  Levitä vesi tarkasti ääriviivojen ulkoreunoille. Voit kastella paperin ulkoreunoja myöten tai kastella vedellä pienemmän epäsäännöllisen alueen. Voit värjätä vettä hieman esimerkiksi sinisellä vesivärillä, jotta erotat paremmin alueet, joilla on jo vettä.

peura4
 
4. Lisää vesiväriä märille alueille. Värit leviävät vesiväripaperin märillä alueilla. Yritä tehdä kauniita liukuvia värejä. Ole tarkkana ääriviivojen kohdalla. Itse värittelin vähän turhan ronskisti, ja peurani menetti toisen etujalkansa ja toisesta takajalastakin tuli aika paljon alkuperäistä ohuempi. 

peura5
 
5. Kun olet väreihin tyytyväinen, anna työn kuivua. Jos työssä on näkyvillä lyijykynän jälkiä, voit pyyhkiä niitä varovaisesti pois työn kuivuttua.

peura7
 
Ja valmista tuli! Oman tauluni aion asettaa tauluhyllylle, kunhan saan miehen kaveriksi poraamaan sellaisen seinään kiinni. 
Jos innostuit tekemään vesiväritaulun näiden ohjeiden mukaan, linkitäthän työsi tämän postauksen kommenttikenttään - olisi mukava nähdä teidänkin maalaamia taideteoksia!

Meillä herkutellaan tänään pulled pork -hampurilaisilla ja yritetään karistaa flunssa matkoihinsa jotta päästäisiin aloittamaan uusi viikko terveinä. Ihanaa viikonloppua sinulle! :)

2. helmikuuta 2016

Paperia kortissa ja korissa

Iskän syntymäpäivien kunniaksi askartelin kortin, josta löytyy ripaus vintagehenkeä.

isinkortti

Viimein pääsin kokeilemaan syksyn kädentaitomessuilta hankkimaani leimasinsettiä! Leimasin mieskuvion, tekstin ja musteläikkiä ruskealle pakkauspaperille. Paperi oli jo valmiiksi hieman ruttuinen, mikä toi mielestäni kivan efektin korttiin. Liimasin paperin ruskearaidalliselle kuviopaperille, ja kiinnitin paperit vielä valkoiselle korttipohjalle. Aika simppeliä, mutta itse tykkään lopputuloksesta kovasti.

isinkortti2

Kortin taustalla näkyy uusin kirpparilöytöni: valkoinen Essentialin paperikori. Tällaiset paperikorit olivat ainakin jossakin vaiheessa kovasti muodissa. En tiedä tulenko nyt miten pahasti jälkijunassa, mutta omaan silmään ainakin näyttää kivalta! Kori on siis valmistettu selluloosasta, ja sen voi vesipestä 30 asteessa. Lisäksi se on aika taipuisa, itse ainakin taittelin tuota reunusta matalammaksi. Valkoisen lisäksi nappasin samasta pöydästä mukaan myös ruskean paperipussin, joka tosin ei ole vielä päässyt esille. Nyt kotiin kaipaa vaaleita ja raikkaita sävyjä. Seuraavaksi työn alla olisivatkin valkoiset koristetyynynpäälliset, joihin ajattelin jättää oman kädenjälkeni.

26. tammikuuta 2016

Sukkapompsi

Blogin kirjoittelu on jäänyt nyt alkuvuodesta vähemmälle, mutta koska edelleen on tammikuu, kehtaan yhä esitellä viimeiset joululahjaneuleet. Miehelle ja hänen perheelleen neuloin jouluksi sukkia. Anopin sukat esittelinkin jo aiemmin tässä postauksessa, nyt vuorossa ovat miesväen lahjasukat.

Miehen isälle neuloin sukat varastosta löytyneistä seiskaveikoista. Sukkien varret neuloin broken seed stitch -pintaneuleella, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Jalkateriin neuloin kapeita harmaita raitoja, jotta sain päävärin riittämään kahteen sukkaan. Pintaneuleen ansiosta sukkien varsista tuli hyvin joustavat, mutta kerrosten vaihtumakohdista tuli joissain kohdissa vähän epäsiistit. Vähän jäi myös harmittamaan viimeisen pintaneulekerroksen alle jäänyt epämääräinen harmaa raita, jonka jälkeen olisi pitänyt tehdä vielä yksi kerros pintaneuletta. Sukista tuli kuitenkin sen verran hyvät, että kehtasin antaa ne lahjaksi. Sukathan ne vain ovat, pääasia on että ne lämmittävät. Ja opinpahan taas uutta. 

joulusukat3

 Appiukon sukat
Malli: Oma perussukka, varressa broken seed stitch -kuviota
Koko: 44
Ravelryssä: Petrol blue seeds
Lanka: Novitan 7 Veljestä
Langan menekki: 123 grammaa.
Puikot: Knit Pro:n 3,5 mm pyöröt.
Fiilis: Pienistä virheistä huolimatta kivat perussukat.

-----------------------------------

Miehelle halusin neuloa ohuet sukat, joita voisi käyttää kenkien sisällä. Langaksi valitsin valmiita kirjoneuleraitoja sisältävän Austermann Stepin, joka on käsitelty aloe veralla ja jojobaöljyllä. Sukat hellivät jalkoja ja lanka tuntui neuloessakin hyvältä käsissä. Useamman pesun myötä öljyt kuluvat sukista pois, mutta senkin jälkeen niitä voi vielä aivan hyvin käyttää.

Näiden sukkien neulominen aiheutti melkoisesti harmaita hiuksia. Aloitin sukkien neulomisen 64 silmukalla, joka on tyypillinen silmukkamäärä isompiin fingering-vahvuisella (n. 400m/100g) langalla neulottaviin sukkiin. Tikutin ensimmäisen sukan valmiiksi, kunnes totesin, että pienihän se on. Sukka olisi varmaan mennyt kiskomalla miehen 43-numeroiseen jalkaan, mutta tiesin etteivät sukat pääse käyttöön, jos niiden pukeminen on vähänkin epämukavaa. Ei siis muuta kuin sukka purkuun.
Seuraavaksi kokeilin millainen sukka tulisi samalla silmukkamäärällä ja 3 millin puikoilla. Neuloin vartta hyvän matkaa, kunnes totesin, että sukasta tulisi varmaan riittävän suuri, mutta sain aikaan paljon nätimpää jälkeä puoli milliä ohuemmilla puikoilla . Uudestaan purkuhommiin.
Parin kokeilun jälkeen kasvatin sukan silmukkamäärän 80 silmukkaan, jolla viimeinkin sain aikaan tarpeeksi suuren mutta kuitenkin napakan sukan. Siinä vaiheessa sukkien valmistumisella alkoi kuitenkin olla kiire, sillä halusin neuloa sukkia mieheltä salassa eli neulominen oli mahdollista vain silloin, kun mies oli töissä tai urheilemassa. Sain sukat valmiiksi aatonaaton aamuna eli viime tippaan meni. Reilun tunnin päästä olimmekin jo ajamassa kohti kotipaikkakuntaa joulua viettämään.

Taakse sukkien varteen neuloin joustinneuletta, jotta varsi istuisi napakasti ja sukat saisi helposti vedettyä jalkaan. Halusin sukkaan kuitenkin mahdollisimman paljon sileää neuletta, sillä kirjava kuvio ei mielestäni näytä kovin hyvältä joustinneuleessa.
 
Sukista tuli onneksi juuri oikean kokoiset ja ne pääsivät saman tien käyttöön. Kuva on otettu noin kuukauden käytön jälkeen, ja pieniä kulumisen merkkejä sukista voi jo havaita.

joulusukat

Joulusukat miehelle
Malli: Oma perussukka.
Koko: 43
Ravelryssä: Lovey dovey Socks
Lanka: Austermann Step Classic
Langan menekki: 82 grammaa.
Puikot: Knit Pro:n 2,5 mm pyöröt.
Fiilis: Miten näin yksinkertaisten sukkien neulominen olikin niin vaikeaa? :D

-----------------------------------

Miehen ollessa kotona neuloin sukkia hänen pikkuveljelleen. Koska aikaa ei ollut paljon, valitsin langaksi Novitan Isoveljen, joka on todella paksua sukkalangaksi. En ole ennen neulonut näin paksuja sukkia, ja ne tuntuivatkin valmistuvan hujauksessa Stepistä neulottuihin sukkiin verrattuna. Näidenkin sukkien varsiin neuloin taakse joustinneuletta. Vähän epäilytti, pääsisivätkö näin paksut sukat käyttöön, mutta ilokseni ne ovat olleet saajalleen mieluiset. 

joulusukat2

Isoveli-raitasukat
Malli: Oma perussukka.
Koko: 44
Ravelryssä:Bulky Socks
Lanka: Novita Isoveli
Langan menekki: 151 grammaa.
Puikot: Knit Pro:n 4,5 mm pyöröt, ehkä?
Fiilis: Kivat sukat tuli, tosin minun makuun aivan liian paksut.

-----------------------------------

Neulevuosi 2016 on käynnistynyt oikein hyvin. Tänä vuonna päätin, että neulon pääasiassa vain itselleni. Erityisesti haluaisin neuloa itselleni takkeja ja paitoja, tähän mennessä kun olen neulonut itselleni vain yhden villatakin. Tähän on onneksi tulossa pian muutos...:) Persian Dreams -peittokin on pikkuhiljaa taas edistynyt. 

Otin myös urakaksi käydä läpi ja järjestellä koko lankavarastoni. Olen kuvannut ja punninnut kaikki pienetkin nöttöset ja kirjaan ne ylös Ravelryyn, josta näen saman tien, mitä lankoja omistan. Ilman kuvia tai kirjanpitoa kun ei millään muista kaikkia keriä, jotka laatikoiden uumenissa odottavat puikoille pääsyä. Tästä projektista taidan kirjoitella vielä myöhemmin lisää!

8. tammikuuta 2016

Vrumm vrumm!

Joululahjojen valmistamista varten kaivoin pitkästä aikaa ompelukoneen esiin. Innostuin Löytö-Palan loppuunmyynnistä löytämästäni autokankaasta ja päätin ommella siitä jotain perheen miesväelle. Kotona alkoi vähän epäilyttää, tykkäisivätkö isä ja veljet värikkäästä autokankaasta yhtä paljon kuin minä. Onneksi kankaan kaveriksi löytyi tukevaa harmaata puuvillakangasta, ja käytännöllisten kangaskassien resepti oli syntynyt.

autokassi
 
Ompelin yhteensä kolme kangaskassia, jotka ovat kaikki hieman erilaisia keskenään. Kassien vuori on ommeltu autokankaasta ja päällinen harmaasta puuvillasta. Päällipuolen alanurkasta löytyy kaksi vuorikankaasta applikoitua autoa. Jätin applikoinnit tarkoituksella aika rouheiksi. Isä sai sinisen autokassin, isoveljelle meni vihreä ja pikkuveljelle oranssi kangaskassi. Kokonsa puolesta kassit ovat hyviä esimerkiksi pikkuostosten kantamiseen.

autokassi4
autokassi3
autokassi2

Aloitin ompelun omalla koneellani ja viimeistelin kassit äitini ompelukoneella. Ero koneiden välillä oli aika huima, täytyykin harkita mummulta perityn koneen uusimista vähän uudempaan yksilöön. Oli ihanaa ommella kun ei tarvinnut koko ajan tapella kenkkuilevan koneen ja katkeilevien lankojen kanssa.

autokassi5

Kuvat nappasin vauhdilla kotikotona kun tajusin, ettei kukaan lahjansaajista olisi paikalla näkemässä. Kuvissa kangaskassit ovat aika ryppyisiä, mutta silitin ne ennen lahjanantoa. Jokaiseen kassiin sujautin myös jokaiselle lahjansaajalle sopivan lahjan. Isälle Mielensäpahoittaja-elokuva, isoveljelle uistin kesän kalajahteihin ja pikkuveljelle Spotify-lahjakortti sekä jokaiselle sopivasti suklaata. Solmin kangaskassien ympärille lahjanarua ja laitoin ne kuusen alle sellaisenaan, mielestäni näitä lahjoja ei tarvinnut piilottaa lahjapaperin alle.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...